Opetustuokion toteutus

Tiistai-illan (11.10.2016) esityksen suunnittelussa useampiin eri valintoihin vaikutti se, että aikaa oli varattuna puoli tuntia, mikä on loppujen lopuksi lyhyt aika opetustilanteelle. Opetusympäristönä oli AC-tila, joka tuo omat mahdollisuutensa, mutta myös rajoitteensa. Pohdimme suunnitteluvaiheessa opetustuokion toteutusta tutorilta saamiemme kysymysten pohjalta.                                            
                                                                           

Miten opetan ja miten jäsentelen asian?
                                                                                                                                                                   

Opetustilanteen organisointi vaikuttaa asiasisällön oppimiseen. Asiasisältö vaikuttaa siihen, miten opetamme. Meillä aiheena oli YouTube-kanavan luominen, videon luominen sekä tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet. Asiatietoa yhden käytännön esimerkin kera tuntui tulevan sen verran paljon, että valitsimme opettajajohtoisen menetelmän.
                                                                                                                                                        

Puolen tunnin aikana meillä toimi kolme ryhmän jäsentä vuorollaan opettajan roolissa. Vaihdot pyrimme tekemään sujuvasti ja aihepiirit toisiinsa linkittäen. Tällöin asian eteneminen ei häiriinny vaihdosta liikaa eivätkä opiskelijat putoa kyydistä. Tilanne pääsee jatkumaan luontevasti.
                                                                                                                                                                          

Rytmitimme puolituntisen aloitusosaan, jossa kerrottiin opetushetken sisältö ja valitsemastamme aiheesta yleistietoa. Tämän jälkeen oli varsinainen ydinsanoma eli YouTube-kanavan luominen sekä videon luominen kanavalle. Käytännön esimerkkinä ryhmän jäsen esitteli oman juuri luomansa YouTube-kanavan. Tällä saimme virikettä ja käytännönläheisyyttä opetustuokioon.
                                                                                                                                                                                                      

Teemaan päätimme liittää myös tärkeän ja useimmiten huomiotta jäävän seikan; tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet, mikä itsessään jo olisi voinut olla opetustuokion aihe. Tai pelkästään YouTube-kanavan ja videon luominen olisi voinut olla aiheena jättäen pois yleisesittelyn ja käyttöoikeudet. Edelleenkin meillä on haasteena asiasisällön riittävän tarkka rajaaminen. Tähän on jatkossa vielä keskityttävä.

                         

Miten aktivoin kuulijan?
                                                                                                                                                                  

Kun AC:ssä tehdään valintoja eri opetusmenetelmien ja osallistujien aktivointien suhteen, tulee ottaa huomioon minkä tason kokemus osallistujilla on AC:stä. Jos käyttökokemusta ei ole paljon, niin silloin menetelmät valitaan mahdollisimman yksinkertaisiksi. Jo tällaisessa virtuaaliluokassa mukana olo etäyhteyksien päästä saattaa olla monelle kokemus, jota etukäteen jännitetään ja itse tilanteessa joudutaan ”skarppaamaan” täysillä, jotta pysytään mukana siinä, mitä tapahtuu. Mitä kokeneempi virtuaalitilojen käyttäjä opiskelijaryhmä on, sitä monimuotoisemmat menetelmät voivat olla käytössä.
                                                                                                                                                                   

Ryhmätyössämme päädyimme helppoihin aktivointimenetelmiin. Valitsimme etukäteen Facebookissa tehtävän kyselyn, joka viritti jo ennakkoon osallistujia aiheeseen. Lisäksi teimme esityksen aikana yhden viittauskyselyn. Loppuun aiottu kommentti- ja kokemuskooste jäi ajanpuutteen vuoksi tekemättä.
                                                                                                                                                              

AC:n käyttö ei ole meille ryhmäläisille tuttu koko monipuolisuudessaan. Toki tämä tilanne olisi ollut hyvä hetki opetella vaikkapa useampia uusia tekniikoita. Hankaluutena on se, että ryhmämme jäsenet ovat aktiivisia henkilöitä, ja meillä on haastetta kyllikseen ylipäänsä löytää yhteistä aikaa asioiden suunnitteluun ja testaamiseen. Tämä varmaankin oli se painavin syy, että tällä kerralla tyydyimme helppoihin ratkaisuihin. Mutta näinhän se menee ”tositilanteissakin”. Ratkaisut tehdään resurssien mukaan.

Hyödynnänkö pienryhmissä työskentelyä?      
                                                                     

Pohdimme pienryhmätyöskentelyn toteuttamista, mutta jätimme tämän vaihtoehdon aika lailla jo alkuvaiheessa pois. Opetustilanteen lyhyt aika vaikutti tähän päätökseemme kaikkein eniten. Ajattelimme ryhmiin jaon organisoinnin vievän liikaa aikaa ja vaikuttavan itse opetustilanteeseen keskittymiseen. Yhdessä illan esityksessä ryhmätyöskentelyä kyllä hyödynnettiin ja pienistä teknisistä hankaluuksista huolimatta se kaiken kaikkiaan vaikutti hyvältä kokeilulta. Vaikka emme itse tätä toteuttaneet, saimme aiheesta hyvää oppia toisen esityksen välityksellä.

Muuta

Padlet ei näy minun läppärin ruudullani kovin selvästi. Tekstit ovat niin pientä, että huononäköisenä, vaikkakin ”rillipäänä”, en pysty ruudulta padletin tekstejä lukemaan. No, ne kyllä ovat jälkikäteen katsottavissa Facebook-ryhmässämme.

Esitysten aikana viittauksia oli vaikea huomata. Osa jäi kokonaan huomaamatta. Viittaukset huomioitiin vain viittauskyselyissä.

Kustannussopimus opetusaineistosta

Tänään oli ihmeellinen päivä. Yksi sellainen päivä, jota on vaikea kuvitella etukäteen olevan. Ensimmäisen kustannussopimukseni tuotos on julkaistu. Itse asiassa se on eilen julkaistu, mutta sain tänä aamuna asian tietooni tämän kukkapuskan kera:

Kerron julkaisusta täällä ope-koulutuksen blogissani, koska julkaisu koskee opettajan työtä. Olen tehnyt palkanlaskennan aineistoja Edita Publishing Oy:lle. Julkaisut löytyvät tästä linkistä.

Viime vuonna koitin kovasti etsiä sopivaa harjoitusaineistoa taloushallinnon ammattitutkinnon opiskelijoille palkanlaskennan valmistavaan koulutukseen. Soittelin kustantajien myyjiä läpi, mutta mitään ei löytynyt. Palkanlaskennan oppikirjoissa oli pieniä yksittäisiä harjoituksia, joista ei oikein kunnon kokonaiskuvaa saa. Kaipasin vastaavaa aineistoa, mitä kirjanpidon puolelle on eTositeaineistoja olemassa.

Viime vuoden joulukuun alussa sitten Editalta soitti kustannuspäällikkö ehdotuksenaan, että alkaisin itse tekemään sellaista opetusaineistoa, jonka perään kyselin. Pienen mietinnän jälkeen suostuin. Tiesin, että työ on todella iso ja että tämän alan aineistoissa on se hankaluus, kun ne täytyy päivittää vähintään kerran vuodessa, joskus jopa useamminkin. Mutta tässä on nyt tulos valmiina myynnissä! Onpa hyvä mieli.

Samassa yhteydessä tuli pohdittua, mikä ero on julkistamisella ja julkaisemisella. Julkistaminen tarkoittaa teoksen saattamista luvallisesti yleisön saataviin (nähtävillä, tiedossa, esim. taideteoksen julkistaminen), mutta julkaistuksi teos tulee vasta sitten, kun se on luvallisesti jo myynnissä saakka tai sitten muulla tavoin jaossa yleisölle.

Oivaltavan oppimisen malli (Lonka, 2015)

Seurasin videotallenteelta professori Kirsti Lonkan huhtikuussa 2016 Oulussa pitämää luentoa Oivaltava oppiminen – miten syntyy oppimisen ilo? Lonkan Oivaltavan oppimisen malli (2015) aukeni minulle oikein hyvin. 

Mallista löytyi tuttuja piirteitä, jotka osasin yhdistää ajoille, jolloin on tullut treenattua esiintymisharjoituksia tai esseen kirjoittamista. Napakka alku, jolloin kiinnostus herää, ydinasia eli teema käsittelyssä keskellä ja lopuksi yhteen kokoava ja tulevaisuuteen suuntaava lopetus, tavoiteltavan tunnetilan varmistaminen.

Oivaltavan oppimisen vaiheet Lonkan mallissa:

1)      Prosessin käynnistäminen; kiinnostus ja uteliaisuus sytytetään

2)      Prosessin tukeminen; kiinnostusta ylläpidetään

3)      Arviointi; kiinnostus syvenee

Lonkan oppimisen mallissa lähtökohtana ovat alustavat tavoitteet, jonka pohjalta käynnistetään oppimisen prosessi. Yhdessä opiskelijoiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteen sen jälkeen, kun lähtöhetken osaaminen on selvillä. Alussa on tärkeää kannustavan ilmapiirin luominen. Kiinnostuksen ja uteliaisuuden herättämisellä aktivoidaan opiskelijat oppimisen työhön. Vielä parempi, jos saadaan opiskelijat ensin hämilleen (positiivisesti), jolloin varmasti huomio on herätetty.

Mallin kakkosvaiheessa eli varsinaisessa oppimisvaiheessa alussa herätetty kiinnostus ylläpidetään tavoitteellisella ja kohteellisella toiminnalla, joka voi olla itseopiskelua tai yhdessä oppimista, kuitenkin oppimisen ja ajattelun edistämistä. Toivottavaa ja tavoitteellista on se, että uusiakin tavoitteita syntyisi.

Viimeisen vaiheen tehtävänä on arviointikeskusteluja feed forward -periaatteella hyödyntäen rohkaista tulevaan, prosessin jälkeiseenkin oppimiseen. Tutkitaan, onko tavoitteisiin päästy vai onko ne jopa ylitetty. Selvitetään, mitä uutta ymmärrystä on luotu ja onko esimerkiksi oppiminen muuttunut jollakin tavalla. Lonka siis ei puhu feed backistä vaan hän puhuu feed forwardista. Koko oppimisprosessin aikana käytävä rakentava palautekeskustelu onkin tulevaisuuteen suuntaavaa – ei taaksepäin! Tämä oli mielenkiintoinen. Puhutaan palautteesta, mutta ei menneestä ajasta. Tätä pitää vielä pureskella.

Lonkan sanoin feed forwardissa ”Kaikki kohdistuu tulevaisuuteen. Ei siihen, millainen surkimus minä nyt olen, vaan millainen minä olen sitten, kun tämä sykli on ohi.”